Lipun käyttö veneessä
Kansallislippu ja veneseuralippu perälippuna
Perälipun käyttäminen veneessä kuuluu merelliseen etikettiin, hyvään merimiestapaan. Lipun käyttöön on aikojen saatossa vakiintunut maailmanlaajuinen käytäntö. Miten tahansa ei voi liputtaa eikä mitä tahansa voi käyttää veneen perälippuna, vaan liputusohjeistus on tiukasti kansainvälisesti laeilla säädeltyä.
Suomen merilain mukaan veneen perälippuna voi käyttää Suomen kansallislippua , jos vene on yli 60-prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa. Kansallislipun käyttö perälippuna on aina mahdollista ja on monessa tilanteessa lain vaatimakin. Veneseuralippu on kansallislipun veroinen Suomen lippu, jota voi käyttää sekä Suomessa että ulkomailla.
Näistä perusperiaatteista seuraavat Humallahden Venekerhon selkeät ja yksinkertaiset liputussäännöt:
Humallahden Venekerhon rekisterissä olevassa suomalaisessa veneessä saa käyttää seuran veneseuralippua, kun vene on vuosikatsastettu ja veneessä on mukana päällikkönä tai miehistön jäsenenä HVK:n jäsen.
HVK:n lippua ei saa käyttää HVK:lle rekisteröidyssäkään veneessä
- jos mukana ei ole HVK:n jäsentä
- jos vene on kaupallisessa käytössä
Näissä tapauksissa käytetään, mikäli vene on suomalaisessa omistuksessa, Suomen kansallislippua.
Veneillessään vieraan maan lipun alla esimerkiksi vuokraveneellä, voi suomalainen ilmaista kansallisuutensa nostamalla Suomen kansallislipun vasempaan saalinkiin. Asetus kieltää veneseuralipun käyttämisen tähän tarkoitukseen.
Milloin perälippua käytetään?
Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta. Avomerellä sen voi pitää laskettuna, jos muita ei ole näkyvissä. Kiinnitetyssä (satamassa, poijussa, ankkurissa) miehitetyssä veneessä lippu nostetaan kello 08.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00. Juhannusyönä lippu saa liehua koko yön.
Vene voi olla vain yhden seuran rekisterissä, jolloin perälippuna käytetään tuon veneseuran veneseuralippua.
Entäpä viirien käyttö?
Lisäksi veneessä käytetään veneseuran viiriä. Jos veneen omistaja on usean veneseuran jäsen, hän osoittaa näiden seurojen jäsenyyttään käyttämällä ao. seurojen viiriä. Viirit osoittavat siis kipparin jäsenyyksiä, pätevyyksiä ja harrastuksia.
Viirejä pidetään perästä katsoen veneen oikealla puolella merenkulkumastossa tai ohjaamon katolla olevassa pikkutangossa (paitsi silloin kun siellä on kohteliaisuuslippu, jolloin viirit siirretään vasemmalle puolelle).
Kaksi viiriä päällekkäin on kohtuullinen määrä, kolme on maksimi. Viirit nostetaan arvokkain ylimmäksi. Arvojärjestys on:
- venekerholipusta johdetut seuran viralliset viirit
- valtakunnallisten yhdistysten tutkinto- ja pätevyysviirit sekä valtakunnallisten yhdistysten jäsentunnuksina käytettävät viirit
- kaikki muut viirit
Kustakin “viiriryhmästä” käytetään vain kuitenkin vain yhtä viiriä. Hyvän tavan mukaista ei siis ole käyttää yhtaikaa esimerkiksi kommodorin ja veneenomistajan tai rannikko- ja saaristolaivurin viirejä. Veneen telakoinnin aikana ei viirejä käytetä.
Kohteliaisuuslippu kuuluu hyviin merimiestapoihin
Muun maan aluevesillä liikkuvan veneenomistajan hyvään käytökseen kuuluu pitää kyseisen maan pienoiskauppalippua perästä katsottuna oikeanpuoleisessa reunassa. Viirit siirretään silloin vasemmalle puolelle. Moottoriveneessä voi kohteliaisuuslippua pitää merenkulkumastossa tai ohjaamon katolla olevassa pikkutangossa.
Kohteliaisuuslippu nostetaan ja lasketaan silloin kuin perälippukin. Ulkomailla lippu vaihdetaan toiseen rajalla siirryttäessä maasta toiseen.
Jos suomalaisessa veneessä on ulkomaalainen vieras, voi hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla vieraan kauppalipun vasempaan saalinkiin. Myös näitä lippuja käytetään vain perälipun ollessa nostettuna.
Liputusohje: https://spv.fi/wp-content/uploads/2017/01/Liputusohje-12.pdf
Lippukulttuuri: https://www.youtube.com/watch?v=EETq0FrkHeI&feature=youtu.be
Suomalaiset veneliput: https://www.youtube.com/watch?v=ul71cdD0cxg&feature=youtu.be
Viestiliput ja juhlaliputus: https://www.youtube.com/watch?v=tvLG2BYRSFI&feature=youtu.be