Kommodori Antti Tamminen pohtii kirjoituksessaan vapaaehtoisen meripelastuksen ja venekerhojen yhteistyön tiivistämisen hyötyjä. Venekerhojen tilaisuuksiin osallistumalla pelastuksen parissa työskentelevät voisivat lisätä veneilijöiden ymmärrystä tyypillisistä ongelmatilanteista vesillä. Toisaalta näkymällä aktiivisesti venekerhojen tilaisuuksissa, uusien meripelastajien ja aktiivien rekrytointi voisi helpottua.
Nykyajan kasvavat vaatimukset edellyttävät kaikilla aloilla toiminnan oikeutuksen ja järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuden arvioimista. Tämä trendi koskee yleisesti myös vapaaehtoistoimintaa. Kysymys kuuluukin, mitä varten vapaaehtoinen meripelastusjärjestelmä on Suomessa olemassa?
Lähtökohta on, ettei viranomaisilla ole resursseja hoitaa kaikkea meripelastustoimintaa ilman vapaaehtoisen meripelastuksen tuomaa lisäapua. Suomen järjestelmä rakentuu yhtäältä viranomaisten keskinäiseen yhteistoimintamalliin sekä sitä tukevaan vapaaehtoisjärjestelmään. Tämä järjestely on jopa ainutlaatuinen. Ruotsissa vapaaehtoisen meripelastuksen rooli ja merkitys meripelastustehtävien hoitamisessa on jopa Suomea huomattavasti suurempi.
Suomessa vapaaehtoisen meripelastuksen pääasiakkaita ovat veneilijät. Mikään toimintasektori ei voi menestyä tuntematta toimialaansa. Siksi onkin keskeistä edistää toimivaa yhteistyötä vapaaehtoisen meripelastuksen ja veneilijöiden välillä sekä lisätä keskinäisen kulttuurin ja toimintatapojen tuntemusta. Tässä on hyvin paljon kehitettävää. Yleensä veneilijät kohtaavat meripelastajat vasta hätätilanteissa. Monitahoisissa meripelastustehtävissä se lisää epävarmuustekijöitä huomattavasti.
Seuraavassa eräitä ajatuksia vapaaehtoisen meripelastuksen ja veneilijöiden yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Vapaaehtoisen meripelastuksen aktiivien piirissä on varsinaisia veneilijöitä varsin rajallinen määrä. Veneet ja niiden ominaisuudet muuttuvat koko ajan yhä nopeammiksi ja teknisemmiksi. Aktiiveilla pitää olla hyvät tiedot toimintaympäristöstään eli veneilijöistä ja heidän kalustostaan. Tätä tietoa on vaikea hankkia ilman läheistä kontaktia veneilijöihin.
Helpoin tapa lisätä yhteistoimintaa on, että vapaaehtoisen meripelastuksen alukset voisivat osallistua venekerhojen erilaisiin tilaisuuksiin (vuosijuhliin, purjehduskauden avajaisiin ja päättäjäisiin yms.). Tällöin veneilijöillä olisi mahdollista paitsi tutustua vapaaehtoisen meripelastuksen nykyaikaiseen ja tehokkaaseen kalustoon ja pelastajien korkeaan koulutustasoon samoin kuin myös keskustella vapaaehtoisten aktiivien kanssa. Kohtaamiset voisivat myös olla meripelastuksen pistäytymisiä venekerhon satamassa tai saaritukikohdassa. Meripelastuksen vierailu voi olla lapsille mieliinpainuva kokemus, joka kantaa aikuisuuteen saakka. Kun käytäntö on osoittanut, etteivät venekerhot ole osanneet esittää em. kutsuja, uutta voisi olla se, että aloitteellisia yhteydenottoihin olisivatkin vapaaehtoiset meripelastajat. Edellä oleva luonnollisesti sillä varauksella, että kesken kaiken voi hälytys keskeyttää tilaisuuden.
Haaste vapaaehtoisessa meripelastuksessa kuten muussakin yhdistystoiminnassa on hallintoon kuuluviin tehtäviin saatavat vapaaehtoiset. Veneilijöissä on varmasti valtaosa sellaisia, jotka eivät halua aktiivisiksi meripelastajiksi, mutta joita saattaa kiinnostaa meripelastusyhdistyksen yhdistystoiminnan muut tehtävät. Erilaista ammattitaitoa olisi varmasti runsaasti tarjolla. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi osallistumalla yhdistyksen vuosikokouksiin ja niissä tapahtuviin henkilövalintoihin.
Veneilijöillä on mahdollista tukea vapaaehtoista meripelastusta hankkimalla Trossi-jäsenyyden sekä omaksi eduksi myös vapaaehtoisen meripelastuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Suurin osa venekerhomme jäsenistä on Helsingin meripelastusyhdistyksen Trossi-jäseniä. Humallahden venekerho on puolestaan Espoon meripelastajat ry:n jäsenseura.
Vapaaehtoisten meripelastajien ja veneilijöiden tulee kokea olevansa samassa veneessä ja heillä pitää olla yhdessä sama päämäärä, turvallisuus merellä.
Kommodori Antti Tamminen
Helsingin meripelastusyhdistys r.y. pitää sääntömääräisen syyskokouksensa 30.11.2023 klo 18.00 – HSK:n kerhotilassa, Vattuniemen puistotie 1, Lauttasaaressa.