Hästö 2019

Hästö on pääkaupunkiseudun saarten helmi

Hästön kivetVeneilimme lapsuuteni kesät 80-luvulla ja Hästö oli pidemmille reissuille lähtiessämme aina ensimmäinen pysähdyspaikka.  Vaikka asuimme Espoossa, vanhemmillani oli jäsenyys Humallahden venekerhoon. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että isoisänikin oli HVKlaisia.

Lapsuuden kesäpäivistä Hästössä muistan tulikuumat sileät kalliot, siirtolohkareen, johon kiipeäminen tuntui mahdottoman vaikealta ja sen, että uimavesi oli aina jäätävän kylmää. Kivillä ja puissa kiipeilyä ja leipäkivien heittoa harrastettiin saarella pikkuveljeni ja serkkuni sekä perhetuttujemme Katjan ja Pasin kanssa. Muistan myös, että René osasi kiivetä puihin paljon taitavammin kuin kukaan meistä. Sauna rakentui joskus näiden 80-luvun kesien aikana.

Aikuisena veneilyharrastus jäi tauolle, kunnes pitkään vaivanneen venekuumeen jälkeen päätin ostaa ensimmäisen oman veneeni.  Töölöläisenä venekerhon valintaan oli kaksi luontevaa vaihtoehtoa; Taivallahti tai Humallahti. HVK vei luonnollisesti voiton.

Palveluissa huima harppaus 30 vuodessa

Kesäkuussa tehty ensimmäinen reissu lapsuuden kallioille jännitti jo pelkästään niukan veneilykokemuksen takia. Vastassa oli kuitenkin lämmin vastaanotto ja apuja rantautumiseen. Saaren jokainen kivi, kallio, puu, lammikko ja kukkamätäs tuntuivat legendaariselta ja tutkin paikkoja nostalgian vallassa.

Palveluiden osalta saari on tehnyt huiman harppauksen kolmessakymmenessä vuodessa.

Uutta olivat saaren etelänpuoleisen osan laiturit ja grillikatos, sähköt, vuokramökit, kajakit, sup-laudat, painepesurit, kaasugrillit ja muu keittiöinfra. Jopa omalla pikkuruisella HT-veneelläni, josta puuttuu kaikki mukavuudet, pärjäisi Hästössä vaikka viikon.

Niin, myös veneiden koko näyttää 30 vuodessa kasvaneen. Jäin ihmettelemään, miten onnistuimme aikoinaan nelihenkisenä perheenä sulloutumaan Terhi 520:seen ja tekemään jopa neljän viikon reissuja.

Kesän aikana piipahduksia Hästöseen on ehtinyt kertyä jo useita. Saaren maisema, lämmin tunnelma ja tutut kalliot ovat pysyneet samana.  Oli myös ihana nähdä, että Porkkalan helmestä pidetään näin hyvää huolta. Samalla haluan toivottaa varsinkin kerhon uusimmat jäsenet lämpimästi tervetulleiksi saareemme, nauttimaan saunan löylyistä ja Hästön huikeista maisemista.

Jutun kirjoittaja on kolmannen polven HVK:lainen ja palvelee teitä kerholaisia auttamalla viestinnässä.  Jos mielessäsi on kerhon toimintaan tai veneilyyn liittyviä aiheita, joista kaipaisit lisää tietoa tai haluaisit tiedotettavan, lähetä juttuvinkki suvi.salmela@motiva.fi