HVK:n taloudelliset näkymät

Timo Wiiala, kommodori
[content_protector password=”HVK1953″ cookie_expires=”0″ ajax=”false”]Koko blogi vain kirjautuneille käyttäjille
Kerhon historiassa on kaksi taloudellista ponnistusta ylitse muiden: saarikiinteistön eli Hästön hankinta 1970-luvun lopulla, sekä kerho- ja huoltorakennusten pystytys 1990-luvun puolivälissä.
Molemmat hankkeet edellyttivät rohkeata visiota, peräänantamatonta päättäväisyyttä ja jäsenistön tahtoa toteutukseen.
Projektit onnistuivat hyvin.

Retkeilysaari Hästö

Saarikiinteistön hankinta jakoi mielipiteitä. Oli monia, jotka eivät nähneet niin valtavaa taloudellista satsausta kerhon kannalta tarkoituksenmukaisena. Riidat olivat vähällä johtaa jopa raastupaan. Useita jäseniä erosi.
Erimielisyydet ja tulehtuneet henkilösuhteet jäivät kytemään pitkäksi aikaa.
Rahoitus hoidettiin pankkilainalla, jota maksettiin pitkään.

Kotisataman rakennukset

Kaikki näkivät asianmukaiset kerhotilat tarpeellisina, mutta kuinkas muuten, joidenkin mielestä kalliina. Hinta oli yli puoli miljoonaa markkaa. Rahoitusjärjestelyjen ollessa kesken, kaupungin lopullisia päätöksiä odotellessa, silloiset johtokunnan jäsenet antoivat väliaikaisen henkilökohtaisen takauksen pankkilainan vakuudeksi, että työt päästiin aloittamaan. Reaalivakuuden (saarikiinteistön panttaus) ohella tietysti.

Talouden kehitys 1997-2017

Kerhorakennusten pankkilaina oli maksettu kokonaan kymmenkunta vuotta sitten. Kaikki jäsenten maksamat maksut oli viritetty sille tasolle, että normaalien vuosikulujen lisäksi myös lainakulut tulivat hoidetuksi.

Kun lainasta päästiin eroon, rahaa jäi uusiin investointeihin. Rakennuskanta niin saaressa kuin kotisatamassakin oli suhteellisen uutta, eikä peruskorjaustarve tullut vielä vastaan.

Rahat riittivät, kun maksujen taso oli valmiiksi riittävän korkea. Jäsen-, käyttö- ja palvelumaksuja on korotettu maltillisesti kunkin senhetkisen vuositarpeen mukaan.
Sitä tulevaisuutta, joka on nyt, ei mietitty.

Rakennusten, rakennelmien, koneiden ja laitteiden elinkaari on tullut siihen vaiheeseen, että yhä useampi kohde vaatii peruskorjausta. Näitä kohteita on lähivuosina useita.
Arvokkaan infrastruktuurin korjaus ei ole aivan halpaa. Vaikka kyseessä ei ole läheskään alussa mainittuihin hankkeisiin verrattava ponnistus, on peruskorjausten hinta kuitenkin useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Korjaussuunnitelmaa valmistellaan hallituksessa Pitkän Tähtäimen Suunnitelmaksi (PTS).
On toistaiseksi arvoitus, miten peruskorjaukset rahoitetaan. Tämänhetkistä hyvää kassaa eli maksuvalmiutta ei ole syytä vaarantaa.

Jäsenistömme arvostaa ja haluaa hyviä palveluita, ja varmasti niitä haluavat myös potentiaaliset uudet jäsenet, joita tarvitsemme.
Laadusta ei voi siis tinkiä. Köyhäilyyn ei yksinkertaisesti ole varaa.
Vain hyvä tuote menee kaupaksi.

PTS käsitellään kerhon kevätkokouksessa. Kyseessä on kauaskantoinen ja tärkeä päätös.
Jälleen tarvitaan visiota, päättäväisyyttä ja tahtoa.

Timppa[/content_protector]