Mikä ihmeen Helvene?

Nimi vilahtaa keskusteluissa ja teksteissä silloin tällöin. Mikä on Helvene, ja mitä se tekee?

Helvene on helsinkiläisten veneily- ja purjehdusseurojen vapaamuotoinen yhteenliittymä, jonka tarkoitus on seurojen ja Helsingin kaupungin välisen yhteistyön kehittäminen. Kaupunki omistaa rannat ja kerhojen hallitsemat maa-alueet, useimmiten myös laiturit.

Veneily on kuulunut Helsingin kaupunkikuvaan satoja vuosia, niin kauan kuin näillä ankeilla rannoilla on ollut ihmiselämää. Humallahden Venekerhokin on ollut nykyisellä paikallaan, yhdistykseksi järjestäytyneenä, vaatimattomat 65 vuotta.
Veneet eivät katoa talveksi mihinkään. Talvisäilytysalueet kuuluvat veneilyn kokovartalokuvaan.
Venekerhoilla on yhteinen intressi varmistaa, että ne saavat toimia ja kehittyä nykyisillä sijoillaan.

Helveneen toiminnan keskiössä on yhteistoiminta Helsingin kaupungin kanssa näköpiirissä olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Koska Helvene edustaa puhevallallaan kaikkia helsinkiläisiä useita kymmeniä venekerhoja, niiden kautta toistakymmentätuhatta venekuntaa, edelleen useita kymmeniätuhansia helsinkiläisiä ja pääkaupunkiseutulaisia veneilyn harrastajia, sen painoarvo on huomioitu.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen asettama työryhmä ryhtyi v. 2015 määrittämään venekerhojen– erityisesti niiden hallitsemien talvisäilytyspaikkojen – asemaa, osana silloin tekeillä ollutta yleiskaavaa, joka määrittää pitkällä tähtäimellä sen, mitä Helsingin rannoilla on. Helveneellä on vahva edustus osana työryhmää. Perinteisiä talvisäilytysalueita on otettu muuhun käyttöön, etupäässä uudisrakentamiseen, ja tämä on koskenut moneen kerhoon voimakkaasti.

Helveneen painopistealueeksi on yksimielisesti määritetty talvisäilytysalueiden säilyttäminen. Tämä koskee erityisesti meitä hooveekoolaisia.
Meillä on edustajamme Helveneen ytimessä, sen neuvottelukunnassa.

HVK:n talvisäilytysalue on uudessakin 2016 yleiskaavassa kaavoitettu puistoksi. Tämän vuoksi alueen vuokrasopimus HVK/Hki tehdään aina vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan, koska kukaan ei tiedä, mitä alueelle tulee tapahtumaan. Tällainen asetelma on äärimmäisen epätyydyttävä HVK:n kannalta.
Jos alue voitaisiin kaavoittaa veneilykäyttöön, saisimme luonnollisesti pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, kuten kerhotalon ja päälaitureiden alueellakin on.

Jos käy niin, että vuokrasopimusta ei jatketa, olemme pahoissa vaikeuksissa.

Olemme HVK:n kaavatoimikunnassa tehneet jo kolmatta vuotta hartiavoimin työtä sen eteen, että talvisäilytysalue voitaisiin pitää kerhon hallinnassa pitkällä vuokrasopimuksella. Siksi olemme tehneet kaavamuutoshakemuksen alueen käyttötarkoituksen muuttamiseksi veneilykäyttöön. Maa- tai vesialueen rajoja ei muutettaisi nykyisestä. Laituripaikkojen määrä ja siten veneliikenne ei lisääntyisi. Muutos ei olisi keltään pois.
Vähällä vaivalla ja pienellä rahalla karu telakka-alue on maisemoitavissa myös ulkopuolisten silmää miellyttäväksi puistomaiseksi veneilykentäksi. Villiruusua ja koivikkoa vaan, kuten nyt jo hieman onkin.

Jos veneiden talvisäilytysalue menetetään, siinä menee HVK:n suurin yksittäinen nettotulolähde, eli telakointimaksut.
Siinä menee kolmekymmentä ison veneen paikkaa.
Siinä menee veneitä/jäseniä muualle, koska ainakaan suurimpia ei voi sijoittaa päälaitureiden aisapaikoille.
Siinä menee veneitä/ jäseniä muualle, koska monet haluavat, että veneen kesälaituri ja talvisäilytysalue ovat samassa paikassa.
Siinä menevät autojen kesäparkkipaikat.
Siinä menevät ne mahdolliset uudet jäsenet, jotka haluavat veneelleen sekä kesä- että talvipaikan.

Kaikki tämä johtaa kerhon jäsen- ja talousrakenteen dramaattiseen muutokseen.
Kaikkia hintoja pitäisi nostaa roimasti. Se puolestaan erkaannuttaisi yhä useampia nykyisiä jäseniä, ja nostaisi uusien jäsenten kynnystä tulla kerhoon.

Ennen pitkää taloudellinen kestävyysvaje johtaa ainoaan todennäköiseen lopputulokseen: kerhon on myytävä reaaliomaisuuttaan. Muuta merkittävää myytävää ei ole kuin Hästön saarikiinteistö.

Helveneellä, ja meillä HVK:lla, on se näkemys, että kaupunki ei ole vihollinen eikä uhka toiminnallemme. Helsingin kaupunki on yhteistyökumppanimme, ja hyvällä yhteistyöllä on mahdollisuus tuoda paljon hyvää. Toimintamalliksi on siis valittu rakentava yhteistyö, ei kaikesta valittaminen.

Tästäkin huolimatta, jotkut kerhon jäsenet vastustavat aktiivisesti kaavamuutoshakemusta. Täysin käsittämätöntä.

Ai niin, se tehtävä?
Meidän kaikkien jäsenten tehtävä on toimia paitsi itsemme ja toistemme, myös tulevien sukupolvien hyväksi. Vaikkapa seuraavien 65 vuoden ajaksi.

Timppa