Miten veneily on muuttunut Suomessa viime vuosina? Traficomin julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin veneiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Kun vuonna 2016 Suomessa oli 1,2 miljoonaa venettä, nyt niitä on jo noin 1,7 miljoonaa. Veneilijät olisivat myös valmiita tiukentamaan vesiliikenteen promillerajaa ja nopeiden veneiden kuljettajien vaatimuksia. Yli puolet vastaajista laskisi rajaa: kolmannes 0,5 promilleen, 13 % laskisi rajan nollaan ja 39 % pitäisi sen ennallaan.
Veneilijät näyttävät ukkuotuvan. Suomalainen keskiarvoveneilijä on sisävesillä liikkuva hieman yli 62-vuotias mies, jolla ei ole veneilykoulutusta, mutta hän on liikkunut vesillä 36 vuoden ajan, kerrotaan Traficomin tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset veneilijät kouluttautuvat merialueilla hyvin, mutta sisävesillä vähemmän. Veneilytutkintojen suorittaneiden määrä on vähentynyt.
– Veneilytutkintojen suorittaneiden määrän väheneminen saattaa osaksi johtua elektronisten navigointilaitteiden, etenkin karttaplottereiden, yleistymisestä. Laitteiden käyttö voi johtaa harhakuvitelmaan, ettei navigointitaitoja tarvita, pohtii Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.
Tutkimuksessa keskityttiin myös veneilyn turvallisuus-, ympäristö- ja taloudellisiin vaikutuksiin.
Pakollisesta veneilyajokorttia piti erittäin tai melko tarpeellisena 46 % vastaajista. Vastaavasti 42 % on sitä mieltä, että se ei ole kovin tai lainkaan tarpeellinen.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että veneilyturvallisuus olisi hieman parantunut viime vuosina. Veneilyonnettomuuksien määrä ei ole veneilyn suosion kasvaessa merkittävästi muuttunut, ja kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet. Tutkimukseen vastanneista 62 % kertoi, että kaikilla veneessä olevilla on aina pelastusliivit tai kelluntapukine päällä.
Suurimmat onnettomuusriskit kaikissa venetyypeissä ovat karilleajo sekä törmäys toisen veneen kanssa. Veneilijöiden vastausten perusteella läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet vuoden 2016 vastaavasta tutkimuksesta.
Aiheesta lisää: Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa – veneilytutkimus 2024
Kuva: Esa Ilmolahti